Mitä KD tekee maaseudun hyväksi?

KD Nuorten pääsihteeri Milka Taivassalo haastaa KD:n eduskuntavaaliryhmän poliittisen sihteerin Esa Erävalon debattiin maaseutupolitiikasta.

Milka Taivassalo: Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelmassa sanotaan, että puolueen tavoitteena on pitää koko Suomi asuttuna sekä säilyttää peruspalvelut maaseudulla. Kuitenkin syrjäseutujen palvelut kaikkoavat kaupunkeihin ja pienten maalaiskuntien väestö eläköityy.

Esa Erävalo: Pitkällä aikavälillä ratkaisu on tuotantotoiminnan kehittäminen maaseudulla. Tähän mahdollisuuksia tuovat biokaasulaitokset sekä bioenergian kehittäminen esimerkiksi metsätähteistä ja turpeesta. Metsäteollisuuden investoinnit ovat jälleen lähtemässä käyntiin, mutta myös pienimuotoinen, hajautettu tuotantotekniikkakehittyy eri aloilla. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyvät menetelmät ja yhteydet myös periaatteessa mahdollistavat haja-asutusalueilla asumisen. KD kannattaa infrastruktuurin, kuten tiestön, nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja postipalveluiden kunnossa pitämistä.

MT: KD on myös linjannut, että kuluttajan ruuasta maksaman hinnan on jakauduttava oikeudenmukaisesti tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan kesken. Kuitenkin tuottajahinnat ovat viime aikoina laskeneet samalla kun kaupat kilpailevat halvoilla hinnoilla. Voidaanko tähän puuttua poliittisin keinoin?

EE: Ei voida kansallisin keinoin, sillä maatalouspolitiikka ei ole kansallista vaan yhteistä Euroopan unionissa. EU-politiikassa voitaisiin puuttua asiaan vaikkapa säätämällä mikä osuus tuottajahinnoilla on vähintään oltava tai muutoin parantamalla tuottajien neuvotteluvoimaa tai tuotantotukia.

MT: KD Nuoret ovat esittäneet lahja- ja perintöveron poistamista, jotta maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset nopeutuisivat ja helpottuisivat. Nuorempien yrittäjien siirtyessä metsänomistajiksi puukauppa tutkitusti vilkastuisi, mikä helpottaisi osaltaan myös valtion alakuloista taloustilannetta. KD Nuorten mallissa valtiolta vähentyneet verotulot korvattaisi perinnöksi saadun omaisuuden myyntivoittoveron korotuksella.

EE: Tämä on oikea suunta. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan salli verotulojen vähentämistä, joten KD etenisi lahja- ja perintöveron merkittävien huojennusten kautta. Toimenpiteisiin tulee kuitenkin edetä vasta sitten kun valtiontalous on paremmalla tolalla. Juuri tähän talouskriisin vaiheeseen luovutusvoittovero osuu huonosti, koska verotulot siirtyisivät ainakin 10–20 vuotta eteenpäin, ja tulisi verokuoppa juuri nyt, kun talous täytyy saada tasapainoon. 

MT: Tuotantoeläinten hyvinvoinnista puhutaan mediassa paljon, ja KD:kin kannattaa luomutuotannon osuuden kasvattamista, perustellen sitä muun muassa eläinten hyvinvoinnilla. Vähemmän puhutaan kuitenkin viljelijöiden hyvinvoinnista, vaikka he ovat kuitenkin avainasemassa eläinterveydessä. Mitä KD tekee maatalousyrittäjien jaksamisen parantamiseksi? 

EE: Olemme tukeneet lomittajapalvelujen kehittämistä. Tukiviidakossa selviämiseksi katsomme, että prosesseja tulisi yksinkertaistaa, automatisoida ja tietokoneistaa. Epävarmuus tulevasta saattaa jäytää ja vaikuttaa jaksamiseen. Siihen voidaan vaikuttaa politiikan johdonmukaisuudella, jossa ei poukkoilla vaan voidaan tehdä pitkäjänteisiä investointipäätöksiä.

Julkaistu Arvosanassa 1/2015.

Puutavara metsistä maailmalle!

Mikä neuvoksi, kun Suomen metsissä seisoo vihreää kultaa, joka ei muutu rahaksi, vaan lahoaa pystyyn?

Suomalainen metsänomistaja on todennäköisimmin noin 60-vuotias eläkeläinen. Siinä ei olisi muuten mitään vikaa, elleivät tutkimukset osoittaisi, että yli puolet metsänomistajista lopettaa puukauppojen tekemisen lähes kokonaan saavutettuaan tuon kunnioitettavan kuudenkympin rajapyykin. Pahimmillaan metsätilat periytyvät suoraan eläkeläisille.

Suomen surkea taloustilanne saisi varsinaisen piristysruiskeen metsänomistajien nuorennusleikkauksesta. Nuoret metsätilalliset tekevät nimittäin puukauppoja huomattavasti rohkeammin kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Muutokseen tarvitaan valtion apua – ei kuitenkaan pakkokeinoja, vaan kannustimia.

KD Nuoret ehdotti lääkkeeksi perintö- ja lahjaveron poistamista. Valtion tulonmenetykset voitaisiin kompensoida perityn omaisuuden myyntivoittoverolla. Tällainen verouudistus helpottaisi sukupolvenvaihdoksia ja vauhdittaisi puutavaran siirtymistä metsistä markkinoille.

Taannoiset puheet maa- ja metsätalousmaan ulottamisesta kiinteistöverotuksen piiriin eivät puolestaan saa kannatusta niin KD Nuorilta kuin minultakaan, sillä tuplaverotus olisi epäoikeudenmukaista ja aiheuttaisi häiriöitä puumarkkinoille. Onneksi samaa mieltä kanssamme on myös maan nykyinen hallitus. Pidetään huolta siitä, että tulevakin.